perjantai 28. syyskuuta 2012

Helppo raakasuklaakakku

Tällä kertaa tein raakakakun, jonka löysin Cocovin resepteistä. Tätä helpommaksi raakakakun tekeminen tuskin tulee, joten ohje on hyvä raakakakuista kiinnostuneille. Alkuperäinen ohje oli aika pieni, joten päätin tuplata ohjeen. Tosin se ei onnistunut kokonaan, koska kermasta puuttui desi ja siksi vähensin myöskin banaanin ja kaakaon määrää.

Kakku on hyvin pehmeää, joten sitä on hieman vaikea leikata. Banaani ja suklaa maistui kakussa sopusoinnussa.



Pohja:
1 dl mantelijauhetta
1 dl saksanpähkinäjauhetta
1 tl psylliumia
2 rkl kookosöljyä
4 rkl vettä

Täyte:
4 rkl kaakaojauhetta
2 rkl macajauhetta
2 rkl kookoshiutaleita
2 rkl kaakaovoita raastettuna
3 rkl kookosöljyä
2 dl kermaa
1 tl psylliumia
1 rkl hunajaa
1,5 muusattua banaania

Päälle:
kookoshiutaleita
kaakaonibsejä

Sekoita pohjan aineet keskenään. Laita tarjoilulautasen päälle irtopohjavuoan (n. 20 cm) vanne ja taputtele pohja lautaselle. Sekoita täytteen aineet keskenään sähkövatkaimella tasaiseksi massaksi ja levitä seos pohjan päälle. Ripottele kookoshiutaleet ja kaakaonibsit kakun päälle ja anna olla jääkaapissa vähintään tunti.

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Omena-pekaanipähkinäkakku

Tässä on oiva vaihtoehto tavalliselle omenapiirakalle. Kakun alkuperäinen ohje on peräisin Pirkasta (9/2012), jota muokkasin ohjetta korvaamalla vehnäjauhot gluteenittomilla jauhoilla, sokerin stevialla ja sukrinilla. Käytin ensimmäistä kertaa sukrinia ja minusta se ei käyttäytynyt samalla tavalla kuin tavallinen sokeri, voi ei vatkaantunut kunnolla ja munat ei vatkaantuneet hyvin voivaahtoon, mutta se ei lopputulosta haitannut.

Laitoin ohjeeseen kokonaisen sitruunan ja sen maistoi kakussa ehkä hieman liikaa, joten puolikas sitruuna riittää hyvin jollei halua selvää sitruunan makua.



Pohja:
4 hapanta kotimaista omenaa
1 sitruunan mehu ja kuori
150 g suolatonta voita
0,5 dl sukrinia
3 munaa
4 dl jauhoja (2 dl mantelijauhetta, 1 dl proteiinijauhoa, 1 dl kookosjauhoa)
1 tl leivinjauhetta
1 tl steviaa (NuStevia)
1 dl maitoa

Pinnalle:
125 g pekaanipähkinöitä
0,75 dl mantelijauhetta
1 rkl intiaanisokeria
1 tl kanelia
0,5 tl steviaa (NuStevia)
25 g suolatonta voita

Kuori halutessasi omenat ja kuutioi ne. Sekoita sitruunan mehu ja kuoriraaste omenoiden päälle. Vaahdota pehmeä voi ja sukrini. Lisää munat yksitellen vaahtoon hyvin vatkaten. Yhdistä pohjan kuivat aineet keskenään ja sekoita taikinaan vuorotellen maidon kanssa. Sekoita omenakuutiot taikinaan ja kaada irtopohjavuokaan, tasoita pinta.

Mittaa monitoimikoneen kulhoon pinnan aineet ja hienonna leikkuuterällä. Levitä seos pohjan päälle. Paista uunissa 175 asteessa noin 50-55 minuuttia. Jos pinta tummuu liikaa, laita päälle leivinpaperi. Kakku on parhaimmillaan hyvin jäähdytettynä kermavaahdon kanssa.


sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Kesälomakahvilareissu

Tein kesälomareissun Etelä-Suomeen ja caffè latte tarve ajoi tutustumaan erilaisiin kahviloihin matkan varrella. Nyt reissulla en törmännyt kahvilaan, jossa olisi ollut karppaajia ajateltuja leivonnaisia, gluteenittomia löytyi kuitenkin kaikista.

Pietarsaareessa vierailin Café Fredrika (http://www.nylundsbageri.fi/) joka oli sopivasti kävelykadulla. Kahvila oli pitkälle iltaan auki, joten se oli ainoita mitä oli siihen aikaan valita. Valikoimistä löytyi pari gluteenitonta leivosta ja valitsin manteli-kakkupalan. Sokeria leivoksessa ei luonnollisesti oltu säästetty ja maku sen mukainen. Miljöö oli aika perinteinen suomalainen kahvilasisustus, seiniä oli piristämässä kuitenkin taidetta.

Vaasassa olin liikkeellä aamusta ja valitsin kohteeksi ilmeisen suositun Sweet Vaasan (http://www.sweetvaasa.fi/) Palosaaressa. Kahvila oli pieni, minimalistisesti ja tyylikkäästi sisustettu. Palvelu oli ystävällistä ja valikoimissa oli ainakin kaksi gluteenitonta leivosta, joista toinen oli marenkipohjainen, joten nyt valitsin Rocky Road-kakunpalan. Käytännössä siis suklaata, vaahtokarkkeja ja suolapähkinöitä. Tälläkin kertaa karppaaja saa nopeasti sokerikiintiön täyteen, mutta onneksi kakkupala ei ollut iso.

Helsingin keskustassa kohteeksi tuli Kaakaopuu Kampin kauppakeskuksessa (http://www.kaakaopuu.fi). Kaakaopuu on erikoistunut suklaaseen ja kohvehteihin, mutta myös erilaisia leivoksia löytyy. Vitriinissä oli lukuisia näyttäviä leivoksia, mutta valitettavasti gluteenittomia ei löytynyt ilmeisesti kuin yksi vaihtoehto. Hasselpähkinäleivos, joka oli lähinnä pähkinävaahtoa. Leivos oli erittäin hyvä ja hintaa leivoksella oli 5 euroa, mikä ei ollut erityisen kallis verrattuna PK-seudun muiden kahviloiden leivos/kakkupala hintoihin.

Vantaalla Jumbossa silmiini osui Roberts Coffeen kakkusiivujen hinnat ja porkkanakakkupalan hinta 6,90 sai haukkomaan jo henkeä, eli en edes vaivautunut kysymään olisiko gluteenittomia vaihtoehtoja. Coffee Housen vitriinissä leivokset eivät ilmeisesti olleet gluteenittomia niin sekin ohitettiin. Koska kahvihammasta kolotti, niin turvauduimme lähes pakon edesä eksoottiseen Tammistossa sijainneeseen Cafe Kotileipomo Laineeseen, josta ei saanut lattea vaan pelkästään perusvaaleaa suomalaista huonoa suodatinkahvia. Vitriinistä löytyi tasan kaksi palaa gluteenitonta leivosta, jotka olivat omassa rasiassaan. Kyseessä oli suklaa ja vadelmaleivos, maku oli perinteinen ällömakea.

Matka suuntautui seuraavaksi kohti Hankoa ja kahvitauko pidettiin Tammisaaressa, jossa valinta osui torin reunalla olevaan Carl de Mummaan (http://www.carldemumma.com/). Kahvila oli viihtyisä ja palvelu oli reipasta. Leivoksissa oli glueenittomia vain yksi vaihtoehto, joten tälläkin kertaa se oli marenkileivos, jossa oli makuna mandariini. Makeutta riitti todella riittävästi tälläkin kertaa. Carl de Mumma tarjosi muuten matkan parhaan latten.

Hangossa latte tuli nautittua pienessä Leipomo J. W. Virtasen kahvilassa kävelykadulla. Vitriinissä ei ollut gluteenittomia tuotteita vaan sellainen olisi löytynyt Myllyn Paras -pakasteena, joten tällä kertaa tyydyin vain latteen.

Paluumatkalla Ylivieskassa löytyi ilmeisen uusi pieni ja ihanan aito kahvila, joka vaikutti keskittyvän juuri siihen oleelliseen. Kyseessä oli Coffee Club "Kahvihetki" osoitteessa Juurikoskenkatu 8. Kahvilaa ei ole helppo vahingossa löytää, mutta se kannattaa etsiä, mikäli haluaa nauttia kahvista. Vitriinistä löytyi uunissa paistettu juustokakku, joka oli ainoa gluteeniton vaihtoehto ja varmaan matkan "karpein", eli kakku ei ollut myöskään liian makea, mutta olisi kaivannut ehkä makua sitruunasta/limestä tai lorauksen jotain marjakastiketta. Kahvilalle ei ole kotisivuja, mutta tällainen uutinen löytyi (http://www.kp24.fi/uutiset/304108/Uusi-kahvila-Ylivieskaan) ja toivottavasti ylivieskalaiset pitävätkin kahvilan toiminnassa, koska se on sen arvoinen.

Kahvilakierros kertoo sen, että gluteeniton valikoima on vieläkin kahviloissa hyvin vähäistä ja yleensä vaihtoehdot perustuu marenkiin, vaikka monikin perusleivos olisi helppo toteuttaa gluteenittomana vaikka perunajauhopohjaa käyttäen.